torstai 3. toukokuuta 2012

Tyttö ja poika (nyt runona)


Auringonpaiste avonaisesta akkunasta

annan anteeksi aamulle

aikaisemmin, aina aikaisemmin aukeavalle aamulle

 - -

poika: minä rakastan
hymyäsi joka kerta
silloinkin
kun naurat vitseille
jotka kertovat minusta

tyttö: minä rakastan
selkääsi ja miettimään painuvaa päätäsi
silloinkin
kun pelaat shakkia
etkä huomaa minua

poika: "rakkaani, sinä olet täydellinen"

tyttö: rakkaani,
juuri epätäydellisenä
olet täydellinen

- -

Runotorstai pitkästä aikaa. Ensimmäinen runo tämän viikon haasteeseen, kuten lukijat varmaan huomasivatkin, samaa alkukirjainta oli tarkoitus pyöritellä. Käytin tuohon hieman liian vähän aikaa, mutta menköön.

Viime viikon ideaan, josta toinen ylläolevista runo on tehty, ihastuin. Tarkoitus oli kasata runo jonkun yleisen blogin ohjaavan hakusanan perusteella. Jos ei lasketa blogini nimellä tehtyjä hakuja, hämmentävää kyllä "tyttö ja poika" on yleisin hakusana (vanha novellini kyseisellä otsikolla saatta olla syy, vaikken kyllä tiedä miksi). Myös kaikenlaisilla Japani-haui'illa on blogiini päädytty.

"Rakkaani, sinä olet täydellinen" on jae Laulujen laulusta, en jaksa tarkistaa mistä kohtaa tarkemmin. Se siteerattiin minulle, ja se lienee ainoa raamatunkohta jonka tarkan sanamuodon muistan. Ohos.

2 kommenttia:

  1. A-kirjaimella aamut avataan - loistavasti myös runossasi

    VastaaPoista
  2. Ehjä kokonaisuus kirjainehdosta huolimatta. Antaa anteeksi aamulle on elämänriemuinen ilmaisu!

    VastaaPoista