Istuin tänään bussissa matkalla Vii Voan-kauppaan - taitaapi olla Helsingin isoin tai ainakin arvostetuin aasialaisen ruuan kauppa. Minulla oli ostoslistakin: kolme purkkia kookosvettä, limu ja nuudeleita, ei mitään kovin ihmeellistä. En osaa kokata erityisen hyvin, enkä tiedä puolistakaan sen kaupan ruuista, että mitä niillä pitäisi tehdä.
Edessäni istuvat ikäiseni tytöt juttelivat kaikenlaista, kuuntelin puolella korvaa. Matkan varrella ikkunasta he näkivät erään Vii Voanin pikkusisaren: 'Kiinalaisen elintarvike kaupan'. "Olisi hauskaa mennä tuollaiseen joskus", toinen sanoi, toinen oli samaa mieltä.
Me elämme eri maailmoissa. Minä ja nuo tytöt, ja toki kaikki muutkin ihmiset. Jotenkin tajusin sen hyvin selvästi tänä iltapäivänä.
Halusin kertoa tästä, oli siinä järkeä tai ei.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunista! ;w;
VastaaPoista