perjantai 22. heinäkuuta 2011

Miehet mekoissa tai sitten ei

Olen alkanut viime aikoina pohtia toisen sukupuolen vaatteiden ja käytöksen omaksumista, transvestiitteja. Nimenomaan siksi, että tajusin joku kuukausi takaperin, että naiset miehen vaatteissa on ikivanha juttu, mutta miehiä mekoissa näkee yhä lähinnä komedioissa.

(Mitään oikeaa asinatuntemusta minulla ei ole, puhun siis kirjallisuuden esimerkeistä, en 'oikeasta maailmasta') On helppo luetella kirjoja, joissa naiset 'joutuvat' esittämään miestä. Ikivanha kiinalainen tarina Mulanista, Taru sormusten herrasta ja vaikka kaksi vanhaa perusnuortenkirjaa jotka löytyvät kotoamme. Asia ei ole kirjoissa kovin ihmeellinen - toki kaikki naiset palaavat omaan sukupuoleensa lopulta ja tajuavat sen ihanuuden, mutta kukaan ei järkyty kovasti.

Keksitkö esimerkin toiseen suuntaan? Minä tiedän vain yhden (Akilleus ennen Troijan sotaa), ja melko varmasti niitä todella on reilusti vähemmän. Näyttelijät ovat voineet esittää naisia monissa historian kohdissa, mutta todelliset miehet eivät ole sellaista harkinneet.

'Mies on ihminen ja nainen sukupuolensa edustaja'? Siksikö? Miehenä olemisesta on ollut etua, on voinut matkustaa, sotia tai elättää perhettä: naiseudesta ei hyötynyt vastaavasti.

Ja nykyään naiset voivat pukeutua miesten vaatteisiin melko vapaasti eikä ketään kiinnosta - miehet eivät. Kaiken lisäksi yhteiskunta kasvattaa vieläkin tuohon asetelmaan. Minun täytyy tunnustaa, että en edelleenkään osaa suhtautua miehiin mekoissa kovin luontevasti. Mistä tälläiset ennakkoluulot lopultakin tulevat? Miten niistä pääsee eroon?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti