Ravintoketjun huipulla
ei tarvitse suuntavilkkua
(taas kerran meinaan kuolla koulumatkalla)
mikä onni, etten tänään pyöräillessäni
ajatellut poikia
- -
Eräänä aamuna syntynyt runo. Minä rakastan pyöräilyä. Olen vain kovin huono siinä. Ja matkallani on valtavasti mäkiä. Tämä ei ole pyöräilykaupunki.
Koulumatkallani katuun on kirjoitettu 'universum is a hologram'
Sitä jää aina miettimään seuraavaksi kilometriksi. Sitten on taas mäki, ja keskityn hengissä pysymiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti