maanantai 21. tammikuuta 2013

Pitkästä aikaa rakkausruno

Itse asiassa enin osa kirjallista tuotantoani (koulussa pakotettuja tekstejä ei lasketa) on viime aikoina ollut runojen hiomista. Olen minä muutaman uudenkin tekstin kirjoittanut, mutta tämä on viime keväältä. Pidän tästä tekstistä. Olen myös lausunut sen kerran aamuyöllä, mutta ikävä kyllä ruskeasilmäinen osapuoli ei ollut järin hereillä

Sillä hyviä ja merkittäviä runoja ovat vain ne, joista pitää myös se ihminen, jolle ne on kirjoitettu. Rakkausruno ilman sitä ihmistä, jolle lahjoittaa se, on turha.


Hän on alaston kuin itkevät silmät
ja siinä peilissä olen lopultakin kaunis

hengityksen ääni
ennen sarastusta

maailma on sivuseikka
kun pidän ruskeasilmäistä peiliä sylissäni
ja aamu nousee

1 kommentti: