Taas huomasin uuden lukijan. Kiva! Kommentoidakin saa, olis kiva tietää minkä vuoksi olen päätynyt ihmisten seuraan tätä blogia -listalle.
Pidin koulussa esitelmän sankaruudesta ja/eli lapsuuteni idolista, ja tajusin etten ole aiheesta koskaan kirjoittanut tänne. Olen jo varsin pienenä törmännyt Ernest Shackletoniin ja melkein saman tien nimennyt hänet sankarikseni.
Hän oli epäonnistunut naparetkeilijä, pyrki navalle kolmesti sinne koskaan pääsemättä. Mutta selviytyi myös kolmesti takaisin (tosin lähti vielä kerran antarktisille vesille ja kuoli, laivalla sydänkohtaukseen). Hänen tutkimusmatkansa Endurance-laivalla 1914-1916 on usein mainittu "Viimeiseksi suureksi tutkimusretkeksi". Minusta vuosisadan vaihteen tutkimusretket ovat olleet näyte todellisesta ihmisen suuruudesta, kärsimyksistä selviytymisestä (varsinkin britit tuppasivat kärsimään matkoillaan) ja hullusta rohkeudesta.
Miltä tuntui seistä Etelänavalla joulukuussa 1911? Tai tammikuussa 1912, kilpailun hävinneenä, kuten Robert Scotin ryhmälle kävi?
Miltä tuntui purjehtia 1300 kilometriä seitsenmetrisellä veneellä? (Shackleton muutaman toverinsa kanssa purjehti noin hakemaan apua Etelä-Georgiasta 1916)
Miltä tuntui vaeltaa kaksi vuotta jääaavikolla - ja törmätä sattumalta toiseen tutkimusmatkailijaan ja pelastua? (Nansen 1896)
Miltä tuntuu katsella vuoristoa, jota toinen ihminen, hädin tuskin eläinkään, ei ole koskaan nähnyt?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
uskallaudun kommentoimaan sanoakseni että mitä tahansa kirjotat , kuulostaa niin kauniilta mun mielessäni ! käytät sanoja jollain niin ihanalla tavalla.
VastaaPoistaokei kunnon fangirl kommentti hups . . .
Innocence: Kiitos paljon, kiva tietää että blogi ilahduttaa jotakuta :) Selasin sinun blogiasi muuten joku aika sitten ja yllätyin kovasti: käyt ilmeisestikin vanhaa yläastettani :D Helsinki on pieni paikka.
VastaaPoistaAi että miksikö painoin LUE-linkkiä heti, kun avasin blogin ensimmäistä kertaa? Siksi, että vaikka kuvailet itsesi kovin samanlaiseksi minun kanssani, olet kokonaan erilainen, kuin minä. Rakastan yllättäviä mielipiteitä, ja mitä enemmän ne eroavat omistani, sen parempi. En ole kanssasi mistään samaa mieltä. :D
VastaaPoista(Mitäs tässä tekstissä onkaan? Hupsista, tässähän on sankarisi, jota minä en pidä arvossa. Minun sankarillani on vain veemäinen luonne, pilalle mennyt lapsuus ja rahaa nolla euroa.)