maanantai 6. joulukuuta 2010

Hyvää itsenäisyyspäivää

Jo perinteeksi muodostuneiden juhlapäivien 'puheiden', ts. haukkuvien blogikirjoituksien, jatkoksi taas viestiä. Nyt aion pitäytyä olemasta epäkunnioittava sotaveteraaneja tai Mannerheimia kohtaan ja ihmettelemättä poliittisia vankeja: haukun vaihtelun vuoksi kouluni.

Hämmennennyin itsenäisyyspäivää juhlittaessa, näin nimittäin ensi kertaa uuden kouluni 'sankaritaulut' (aamunavauksessa sitä listaa sodissa kuolleista sanottiin sankaritauluksi - onko sillä jotain neutraalimpaa nimeä?). Vanhassa koulussa oli pikku taulu ja neljä nimeä, tässä ikivanhassa koulussa tauluja oli monenmonta.

Taulussa oli 40-luvun sotien lisäksi kaksi vuonna 1918 kuollutta. Se on asia, jota jäin pohtimaan. Otsikkonahan sillä kaatuneiden listalla on 'isänmaan puolesta'. Selitin isälle kotona tätä, ja pohdin kummalla puolella nuo 15- ja 16-vuotias olivat olleet. Isä oli riittävän fiksu tietääkseen suoraa vastauksen: 'eihän punaisia mihinkään ole merkattu'.

Onko se ihan vaan normaali käytäntö wanhoissa kouluissa kirjata 'isäänmaan puolesta'-tauluun valkoisten puolella kaatuneet? Entä, jos joku koulusta todella sattui kaatumaan tai tulemaan muuten vaan tapetuksi punaisten puolella? Olisiko hänenkin nimensä listassa?

PS. wikipedia-linkin kautta päädyin sivuille 'sotasurmat Suomessa 1914-1922'. Valkoisia ne molemmat kaatuneet olivat olleet. Minua nuorempina kuolleet, toinen 'kaatunut', toinen 'surmattu'.

- älkää ymmärtäkö väärin tai luulko ettei minua kiinnosta itse itsenäisyys. Arvostan tämän maan itsenäisyyttä ja myös sen puolesta kuolleita. Ja sen puolesta eläneitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti