Tyynykirja

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, monen mutkan kautta törmäsin Genjin tarina -romaaniin keväällä ja sitä kautta innostuin niin tankarunoihin kuin saman aikakauden, Japanin heiankauden muihinkin kirjoihin.

Nyt alkaa olla kirjaston valikoima luettu: Keisarinnan hovineidon päiväkirja (Sugawara Takasuen tytär, suomantanut Miika Pölkki) ei ollut kummoinen kirja ja, mitä ihmettä, kääntäjä ei ollut kääntänyt tankarunoja mittaan! Matematiikkaa rakastavana ihmisenä se oli järkytys. Ja sitten se Tyynykirja, The pillow book of Sei Shonagon (kääntänyt englantiin Ivan Morris) jonka olen muutamaa sivua vaille lukenut. Näiden lisäksi ajankauden kirjallisuutta en ole (vielä!) löytänyt, enkä edes tiedä kuin pari kolme teosta lisää.

Tyynykirja (ts. tyynyn alla pidettävä kirja, päiväkirja) on mainio kokoelma anekdootteja hovin elämästä, runoja ja runokirjeenvaihtoja ja listoja (ärsyttäviä asioita, asioita jotka ovat kaukana vaikka lähellä, asioita jotka ovat menettäneet voimansa yms). Iso osa tarinoista keskittyy lähinnä kehumaan keisarinnaa tai hovimiehiä että kuinka mahtavilta he näyttävät myös tänään ja blaa, kirjan mielenkiintoisuus on muualla. Vaikka englanti ei minusta ole vähääkään runouden kieli, kirjassa on runoja ja siitä minä pidän. Myös monet listat ovat kiintoisia/hauskoja/jänniä. Lukemisen arvoinen kirja!

Olen kääntänyt muutaman runon kirjasta. Vuodenaikaan sopien:
Kuin kukkasia
leikkien leijuu lumi
talvitaivaalta
ja hetken sydämessäni
tunnen kevään saapuneen

Englanninkielinen versio josta käänsin (eikä muuten Morriskaan käännä tavumittaan)
As though pretending to be blooms
the snow flakes scatter
in the wintry sky
and for a moment in my heart
I feel that spring has come