sunnuntai 18. tammikuuta 2009

Runoaakkoset: H & K

Runoja 24 aiheella. H niin kuin Helsinki, K niin kuin Kallio

Rantaviiva aaltoilee
kuin unien öinen virta
Hiekkatietä puiden alla
ja asvalttia talojen keskellä
En aina tiedä
missä oikeastaan olen
mutta koko ajan
Itämeri pyörii ympärilläni
ja siitä tiedän
olevani Helsingissä


Kalliolla

Matkalla kouluun
samalla matkalla näen
roskisdyykkarin ja trendibaarin
lasinsiruja ja taidetta sähkökaapissa
Jostain syystä
pidin enemmän siitä roskisdyykkarista
Tehdassaleihin ei ole tehty
vielä loft-asuntoja
mutta kun ne tulevat
minä lähden



Luen ensimmäistä kertaa elämässäni runokirjaa (jos lastenrunoja ei laskettaisi). Pablo Nerudalla on hienoja runoja ja kauniita säkeitä mutta myös ylipitkiä ja tylsän proosallisia runoja. Parhaiten hän osaa kirjoittaa rakastamistaan asioista, kuten kotimaastaan Chilestä. Minäkin olen kirjoittanut parhaat runoni niille keitä rakastan; Helsingille, Suomelle ja muutamille ihmisille.

Tuo toinen runo kertoo siitä, miten en tahtoisi minkään muuttuvan. Kaikki ihmiset taitavat olla samanlaisia, haluaisivat pysäyttää maailman tähän hetken. Muutos pelottaa.

EDIT: ärg, wordista tekstin kopioiminen ei onnistu enkä saa muotoilua haluamakseni. No ehkä sisältö on tärkein.

1 kommentti: