Osa 21 – Ikimuistoinen tapahtuma
Eiköhän kaikilla ihmisillä ole näitä monta? Yksi niistä on ensimmäinen yöleiri, jossa olin ohjaajana - se tulee vieläkin mieleen varsin usein. Sen miten yöllä kaikki oli lopultakin hyvin, miten halasimme toisiamme ja tuijotimme nuotiotuleen ja olimme väsyneitä ja onnellisia, yhdessä.
Osa 22 – Paras muisto viime kesältä
Loman hetkissä ei ole ylivoimaisesti parasta, mutta loppukesällä olin hyvin hyvin onnellinen kahdestaan ihmisten keskellä kaupungin hämärässä. Joku soitti jazzia.
Osa 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Ystävät. Ei tietenkään aina, mutta hyvin usein. On hienoa viettää iltapäivä läksyjen sijasta kahlaten loskassa ja kuunnellen rakkaan ihmisen tarinointia.
Osa 24 – Tämä saa minut itkemään
Kun on ilta ja olen yksin ja mietin asioita, joihin en voi vaikuttaa ja jotka varmasti ovat tosia.
Osa 25 – Jos saisin toivoa mitä vain
En osaisi valita.
Osa 26 – Pelkään
Tuntematonta. Niin sanon aina. En oikeastaan pelkää [tulevia] asioita, vaan sitä miten ne vaikuttavat ja milloin ne tapahtuvat.
Osa 27 – Suosikkipaikkani
Leirisaari. Ja tietysti Helsinki. Leirillä aika on pysähtynyt, mikään ei tuoksu paremmalta kuin saunanlämmitys tai takki, jonka kanssa on istuttu nuotiolla viikko. On ihanaa olla metsässä hyvällä säällä ja vielä mielenkiintoisempaa, jos sää on karmea.
Osa 28 – Ikävöin
Poikaystävääni. Ja siskoani, ja niitä ystäviä, joita en ole nähnyt pitkiin aikoihin.
Osa 29 – Tähän pyrin
Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen on "jäädä maailmanhistoriaan", mutta kyllä vähempikin riittää. Haluan oppia kirjoittamaan ja kirjoittaa jotakin, jota joku muukin pitää hyvänä tekstinä.
Osa 30 – Soittolistallani
Kuuntelen mp3-soitintani aina sekoituksella. Siellä on punkkia ja iskelmää, lähinnä jo aimemin mainittuja Ultra Brata ja SMG:tä, hyvin sekalainen kokoelma.
Osa 31 – Viimeinen hetki josta haluan tässä kertoa
Poikaystäväni osti minulle ruusun, piilotti sitä puolitoista vuorokautta ja antoi vasta juuri oikeani päivänä :)
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
perjantai 9. maaliskuuta 2012
Kesäfiiliksiä
Kohta on kesä, ja kesälomasuunnitelmia lukkoon lyödessä mieleeni on muistunut paljon kivaa viime kesältä. Hyvää alkavaa kevättä näiden kuvien mukana, kiinalaisten mielestähän on ollut kevät jo kuukauden verran ja maaliskuu taitaa meilläkin merkata kevättä.
I.
Pelaamme korttia bussin käytävällä: kaksi istuu vastakkain lattialla, kaksi samoin vastakkain penkeillä. Välillä vilkuilemme ulos, maisema muuttuu harvoin: bussi kulkee ylös alas vaaroja, tie on suora eikä kuitenkaan. Opettaja taapustaa sukkasiltaan bussin takaosasta ja haluaa meidän ohitsemme, ennen kuin ehdimme väistää, hän tyynesti kiipeää pelipaikkamme yli penkkejä apunaan käyttäen. Bussi kulkee ylös alas, pikku hiljaa alkaa väsyttää. On myöhä, sen näkee vain kellosta koska aurinko huijaa.
II.
Koetamme maanitella lapsia: tyttö voi olla myös pojan pari, ei se haittaa. Juoksemme puistossa ympyrää, parit vaihtuvat ja me melkein-aikuisetkin nauramme. Yhtäkkiä huomaan seisovani ohjaajatoverini kanssa käsi kädessä ihan niin kuin ennen, joskus kauan sitten. Enkä tiedä onko se hassua siksi, että siitä on niin kauan vai siksi, ettei se tunnu erikoiselta. Seison tammien alla käsi ystäväni kädessä, aurinko paistaa.
III.
Kävelen paljain jaloin kauppaan, jossa en ole koskaan aiemmin käynyt. Asvaltti on kylmää, sataa vettä ja kannattelen helmojani etteivät ne kastuisi.
IV.
Pelaamme korttia, eri ihmisten kanssa kuin yleensä, ja unohdamme tehdä päivällistä. Vietämme juhannusta paikassa jossa ei sada, syömme vuorotellen papukeittoa ja pitahayoja tai homejuustoa. Tulemme saunasta salapolkua, on pehmeää ja hämärää ja unohdan pelätä metsää.
V.
Syntymäpäivänäni olen yksin mökillä. Luen Tarua sormusten herrasta, ensimmäistä kertaa vasta nyt ja kirjoitan päiväkirjaan pitkästi vaikkei ole tapahtunut oikeastaan mitään.
VI.
Poika ei soinnu lempikahvilaani. Hän katselee seiniä epäillen ja ihmetellen, juo kaakaonsa nopeasti. Se on vähän surullista, kaikki on muuten hyvin mutta hän ei viihdy kantapaikassani. Lähdemme pian, kävelemme tuntemattomia katuja käsi kädessä ja puhumme turhista asioista. Jälkikäteen luen lehdestä, että oli myrsky. En huomannut.
I.
Pelaamme korttia bussin käytävällä: kaksi istuu vastakkain lattialla, kaksi samoin vastakkain penkeillä. Välillä vilkuilemme ulos, maisema muuttuu harvoin: bussi kulkee ylös alas vaaroja, tie on suora eikä kuitenkaan. Opettaja taapustaa sukkasiltaan bussin takaosasta ja haluaa meidän ohitsemme, ennen kuin ehdimme väistää, hän tyynesti kiipeää pelipaikkamme yli penkkejä apunaan käyttäen. Bussi kulkee ylös alas, pikku hiljaa alkaa väsyttää. On myöhä, sen näkee vain kellosta koska aurinko huijaa.
II.
Koetamme maanitella lapsia: tyttö voi olla myös pojan pari, ei se haittaa. Juoksemme puistossa ympyrää, parit vaihtuvat ja me melkein-aikuisetkin nauramme. Yhtäkkiä huomaan seisovani ohjaajatoverini kanssa käsi kädessä ihan niin kuin ennen, joskus kauan sitten. Enkä tiedä onko se hassua siksi, että siitä on niin kauan vai siksi, ettei se tunnu erikoiselta. Seison tammien alla käsi ystäväni kädessä, aurinko paistaa.
III.
Kävelen paljain jaloin kauppaan, jossa en ole koskaan aiemmin käynyt. Asvaltti on kylmää, sataa vettä ja kannattelen helmojani etteivät ne kastuisi.
IV.
Pelaamme korttia, eri ihmisten kanssa kuin yleensä, ja unohdamme tehdä päivällistä. Vietämme juhannusta paikassa jossa ei sada, syömme vuorotellen papukeittoa ja pitahayoja tai homejuustoa. Tulemme saunasta salapolkua, on pehmeää ja hämärää ja unohdan pelätä metsää.
V.
Syntymäpäivänäni olen yksin mökillä. Luen Tarua sormusten herrasta, ensimmäistä kertaa vasta nyt ja kirjoitan päiväkirjaan pitkästi vaikkei ole tapahtunut oikeastaan mitään.
VI.
Poika ei soinnu lempikahvilaani. Hän katselee seiniä epäillen ja ihmetellen, juo kaakaonsa nopeasti. Se on vähän surullista, kaikki on muuten hyvin mutta hän ei viihdy kantapaikassani. Lähdemme pian, kävelemme tuntemattomia katuja käsi kädessä ja puhumme turhista asioista. Jälkikäteen luen lehdestä, että oli myrsky. En huomannut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
